Satuja lapselle

Mukavaa, että säät ovat vihdoin alkaneet lämmetä. Ulkona oli jo ihan hellelukemia. Erilaiset poppaukot ja -akat ovat lupailleet kuumaa kesää. Saa nyt nähdä. Paras mitä kuulin tänään, oli kun joku ukko lupaili elokuulle jotain 37°C. Joopa joo. Eihän siinä muuta, mutta pahoin pelkään, että raskaana olevat äidit kärsivät liiasta lämmöstä.

Vaimon vointi vaikuttaa edelleen ihan hyvältä. Mitä nyt jotain närästystä ja ehkä jopa supistuksia. Pikkuinen potkii ja lujaa. Mielikin on edelleen virkeä, eikä vaimo kiukuttele. Onhan hän tosin hieman herkempi loukkaantumaan kuin aiemmin, mutta eiköhän se kuulu asiaan.

Uusin villityksemme on se, että olen alkanut lukemaan vauvalle iltaisin satuja. Eihän vauva tietenkään masussa ymmärrä sen tarkoitusta, mutta tavoitteenamme olisi, että vauva tottuisi ääneeni mahdollisimman pian. Äitin äänihän kuuluu aina kun hän puhuu, mutta isi ei aina olekaan ihan vieressä. Voi olla pelkkää mielikuvitusta, mutta tuntuu kuin vauva rauhoittuisi iltaisin kun luen hänelle ja silittelen vaimon masua. Toivotaan, että lukemisesta on jatkonkin kannalta jotain hyötyä.