Huomenna neuvolaan

Huomenna olisi taas neuvola (tai itseasiassa vuorokausi on jo vaihtunut eli tänään). Poika saa rokotuksen. Harmi vaan että olen itse töissä ja vaimo menee kahdestaan pojan kanssa. Ei siis sillä, ettäkö nauttisin siitä että näen toista piikitettävän (ei - se on kamalan näköistä), mutta olisi mukava olla neuvolassa paikalla. No, aina ei voi voittaa. Vähän jännittää se, miten poika reagoi rokotukseen. Tuleeko taas rauhallinen ilta/yö kuten viimeksi vai lähteekö nukkumatti taas lomalle? Tuleeko allergisia reaktioita?

Huomasinpa muuten juuri Isit-forumilla uuden käyttäjän. Ikäiseni (tai ainakin lähelle) mies on tulossa isäksi ja on aloittanut oman isiblogin. Hmm.. Kilpailija minulle? No, eipä täällä tungosta ole ollut, mutta onhan toki oma vikani, etten ole kirjoitellut joka päivä (tai edes viikko). Nyt yritän kuitenkin parhaani. Temsku: jos eksyt tänne niin oikeasti tsemppiä bloginpitoon. Olisi kiva jos ei-kaupallisia blogeja olisi enemmänkin. Isi-forumillakin on taas hyvä hetki menossa. Toivon edelleen, että se eläisi ja voimistuisi. Trebdipapa sen sijaan on kuollut, vaikka kovasti sielläkin uudistumista luvataan.

Kestovaippahulinat

Tänään oli kestovaippahulinat (eli jonkinlaiset messut) Kaapelilla. No, täytyy sanoa, että kokemus se oli sekin. Idea ja homma oli muuten hyvä, mutta ilmeisesti kestoilun räjähdysmäinen suosion kasvu oli yllättänyt Kestovaippayhdistyksenkin, sillä talo oli tupaten täynnä. Parkkipaikkoja oli vielä sitäkin vähemmän, kun viereisessä tilassa on koiranäyttely. No, tulihan sieltä silti ostettua melkein satasella tavaraa.

Vaipanvaihto on yhdessäoloa

Tulipa muuten mieleeni muutama päivä sitten, että jo ennen kuin tiesimme vaimoni kanssa, että vauva on todellakin tulossa, puhuimme vauvan hoidosta jo paljonkin. Silloin (kun en ollut koskaan vaihtanut kenellekään vaippaa) ajattelin, että vaipanvaihto on yksi niistä vähiten miellyttävistä vauvanhoitopuuhista. Nyt kuitenkin eräänä kiireisenä ja muutenkin vähän huonona päivänä vaihdoin vaippaa pojalle ja tajusin, että vaipanvaihto on itseasiassa ihan mukavaa (hajua lukuunottamatta ;). Tuolloin olemme vauvan kanssa yleensä kasvotusten ja toisaalta samaan aikaan ei voi keskittyä mihinkään muuhun kuin vauvaan. Siinä me sitten seurustelemme pojan kanssa ja välillä vähän hulluttelemmekin. Kuulostaa varmaan äkkiseltään ihan tyhmälle ja voihan toki muutenkin touhuta yhdessä, mutta kyllä nuo hetket silti meillä on mukavia...

Hymy huulilla

Pojan flunssa on jo alkanut hellittämään. Vähän vielä räkä valuu, mutta muuten poika on pirteä ja iloinen oma itsensä. Ikeniäkään ei ole tuntunut kutittavan niin paljon kuin jokin aika sitten. Poika tunnistaa jo selkeästi meidät molemmat tai ainakin kun hän kääntää päänsä ja näkee jomman kumman vanhemmistaan, nousee leveä hymy huulille.

Tänään olin pojan kanssa kahdestaan liikenteessä ja varasin maitoakin tuttipulloon mukaan. Jätin vaimon yksin kotiin, jotta hänkin saisi vähän omaa aikaa. Silti taas kävi kuten aiemminkin. Vaimolla tuli nopeasti ikävä poikaa. Me kyllä pärjäsimme hyvin kaverini luona :)

Illalla poika suorastaan kikatti kun hassuttelin hänen kanssaan. Se on sellaista naurua että se tarttuu eikä itsekään voi olla nauramatta ja iloitsematta kun kuulee sen naurun ja näkee ne kirkkaan silmät ja loistavan hymyn (isi on ihan myyty ja sen kyllä huomaa).

Viime päivinä pikkumies on alkanut ääntelehtiäkin ihan uusilla tavoilla. Poika huutaa, kiljuu, murisee, päristelee, jokeltelee jne. Toki hän on äännellyt jo pitkään, mutta äänteet ovat ihan selvästi muuttuneet ja kehittyneet lähiaikoina.

Tänään meni luvattoman monta kertakäyttövaippaa, mutta kun niitä kuitenkin silloin tällöin käytämme, on niitä myös pitänyt ostaa. Nyt poika kuitenkin alkaa olla niin iso, että nykyiset vaipat eivät enää riitä ja niistä tulee helposti pissat ja kakat ulos. Siksi yritän käyttää ne mahdollisimman pian pois.

Flunssaa liikkeellä

Poika kasvaa kovaa vauhtia. En meinannut uskoa painoa, jonka vaimo oli tänään kotikonstein mitannut. Perheessä on kiertänyt flunssa. Ensin vaimolla, sitten pojalla ja nyt vielä minullakin. Oma olo on kurja, mutta asiaa ei tee helpommaksi se, että pojalla on vähintäänkin ihan yhtä kurja olo. Asiaa pahentaa vielä pojan mahdollinen allergia kissoille ja/tai koirille, joihin törmäsimme lomalla. Poika heräilee nyt paljon useammin kuin aiemmin. Toivotaan että se on väliaikaista.

Tuolla aiemmin mainitsemallani uudella isifoorumilla on keskustelu alkanut ihan mukavasti. Eihän se vielä ole vilkasta, mutta siellä on vain asiaa. Ei mitään ärsyttäviä tilityksiä. Toivottavasti mukaan tulee vielä enemmänkin isejä. Ei, tämä ei ollut maksettu mainos, vaan haave saada edes yksi isipalsta pysymään voimissaan!

Meillä vaihdettiin jo turvakaukalosta istuimeen. Tai pojan uusi istuin olisi ollut toimiva jo 0kg alkaen, mutta toisaalta kaukalo oli hyvä ratkaisu. Syöttötuolikin (Tripp-Trapp) tuli kasatuksi ja poika harjoittelee jo istumista (isi tai äiti tukee vielä :) Nyt alkaa suurimmat hankinnat joksikin aikaa olla ohi.

Nukkumatti lomalla

Poika on nukkunut muutamat viime yöt vähän vaihtelevalla menestyksellä. Toivottavasti nukkumatti on vain talvilomalla tai unihiekka vain väliaikaisesti lopussa. Tai sitten poika kasvaa ja tarvitsee paljon enemmän ruokaa kuin aiemmin. Itse vielä jaksan, kun vaikka herään niin pääsen heti nukkumaan (vaippaa meillä ei tarvitse vaihtaa kuin vasta aamulla), mutta vaimolle alkaa selvästi käydä raskaaksi "ylimääräiset" herätykset yöllä.

Vauva syö pelkkää rintaa ja tuttipullo on aika vaikea saada kelpaamaan. Kyllä sellainenkin ihme on koettu, mutta paremmin menee tuore maito kuin pakastimesta sulatettu. Pitää vaan yrittää saada maito maistumaan myös pullosta, sillä olisi kiva saada vaimollekin järjestettyä välillä vähän vapaata tai edes pitkät unet.

Tänään oli vaikeaa lähteä takaisin töihin, kun kävin töiden välillä kääntymässä kotona vaihtamassa vaatteita. Otin pojan syliin ja poika nauroi ihan mielettömästi vaikka en edes yrittänyt viihdyttää. Otin siis vain syliin ja juttelin. Ei todellakaan tehnyt mieli mennä jatkamaan töitä. Samaan aikaan kun vauva on selkeästi alkanut erottamaan vanhempansa, olen ollut huomaavinani pientä ujostelun ilmaantumista kun esimerkiksi kummisetä otti pojan syliin, alkoi itku ja toisaalta kun mennään uuteen paikkaan, poika on hiljaa vaikka kotona ollessa suu käy koko ajan.

Oman pojan hymy

Tulipa tuossa mieleeni, että vaikka kaikki muu ottaisi päähän niin kun katselee pojan hymyileviä kasvoja niin kaikki muu stressi ja kiire unohtuu. Ne hetket kun poika on vaikkapa sylissä ja nauraa, hymyilee tai juttelee, ovat jotain ihan mahtavaa. Tunnetta ei voi sanoin kuvailla. Aamulla kun poika herää ja on vaikkapa vaipan vaihdon aika ja itse on juuri ja juuri saanut nukutuksi neljä tuntia, väsymys katoaa ainakin hetkeksi kun poika katsoo sängystä hymyillen ja "toivottaa huomenta". Voiko siinä sitten olla väsymyksen takia kärttyisä? Ei. Ei todellakaan.

Nyt viimeistään voitte huomata, miten tämä isi alkaa seota :D .

Uusi keskustelupalsta isille!

Jälleen on tullut uusi keskustelupalsta. Toivottavasti tällä kertaa molemmat toiveeni toteutuu (ainakin alustavasti näyttäisi siltä): vain isiä ja aktiivinen palsta. Lisään tuonne linkkilistalle uuden palstan osoitteen.

Kertokaa muuten, miksi kaikki tietyssä kuussa syntyineiden/syntyvien vauvojen palstat on vain äitejä täynnä? Eikö muka ole asioista kiinnostuneita isejä? Tylsää! Jos joku äiti nyt otti herneen nenään niin ymmärrä nyt ensin se, että moni palsta on toki avoin miehille, mutta itse en oikein osaa ottaa kantaa "miksi kuukautiset eivät jo ala?"-keskusteluun..

Joo joo.. Tiedän..

Niinpä. Aikaa on vierähtänyt ja poika on kasvanut. Poika hymyilee, nauraa, "juttelee" ja jopa "laulaa" kun kuulee musiikkia. Suurempia ongelmia ei ainakaan ole ollut ja toivotaan, että niiltä vältyttäisiinkiin. Poika tosiaan on kova juttelemaan etenkin silloin kun muutkin juttelee ja muusiikkia ja laulua kuullessaan hänkin alkaa laulamaan. Lisäksi ihan ehdottomia suosikkihommia juuri nyt ovat suulla päristely ja kevyisiin esineisiin (ja isin poskiin ;) tarttuminen. Koordinaatiokykykin kehittyy koko ajan. Tosin vielä lelu, jonka hän yrittää laittaa suuhunsa, saattaa osuakin poskeen.

Yritän edelleen kirjoitella tänne, mutta poika vie kaiken ajan, joka jää kaikesta pakollisesta käyttöön. Nyt poika nukkuu (samaten vaimo) ja yritän harrastaa edes hieman sosiaalista elämää, vaikkakin sähköisesti.